Aidatut unelmat harjoitusten herättämiä ajatuksia 24.4

Tässä Aidatut unelmat-projektissa mielenkiintoisinta ovat ihmisten reaktiot. Sulautuminen ympäristöön. Yllätyksellisyys. Kävelen keskellä ihmisiä, joilla ei alkuun ole aavistustakaan, mitä heidän vieressään pian tapahtuisi. Ensin tulee kummastus, sitten mietiskelyä ja lopulta se hetki kun ymmärtää asian. Se on hieno hetki, kun ulkopuolisissa katsojissa näkee ajatustyön tapahtuvan ja sen hetken kun he tajuavat näkevänsä jotain tarkoituksellista.

Myös itse kokee usein samanlaisia hetkiä. Teimme harjoitteita niin, että osa porukasta tekee ja osa porukasta katsoo, muttei tiedä tehtävän antoa. Silloin joutuu pohtimaan hetken, mutta kun oivaltaa on olo kuin innostuneella lapsella. Tuntuu myös, että pikkuhiljaa alan itse hahmottamaan kokonaisuutta. Kokonaisuutta, josta en vielä voi paljastaa teille montaa osaa. Kuitenkin, mitä enemmän hahmottaa, niin sitä enemmän kysymyksiä herää. Siten tämä imaisee mukaansa!
                           
-Ida

Valokuvat: Terhi Pursiainen

Aidatut unelmat harjoitukset 10.4

Aloitimme poimimalla itsellemme kuvakortit, jotka juuri tänään veti kutakin puoleensa. Vuorollamme kerroimme, mitä kuva kertoo meistä ja miten kuvan taakse kirjoitettu ominaisuus mahdollisesti liittyy kertojaan. Jänniä tyyppejä kaikki, innolla odotan, että tutustumme syvemmin.

Itselleni vaikuttavin liikeharjoitus oli sellainen, jossa kaksi henkilöä koittaa liikkein estää yhden tanssijan liikkumista ja rooleja vaihdettiin vauhdissa. Näistä kolmen tanssijan "kimpuista" tuli kauniita orgaanisia olioita. Oliot erosivat yllättävän paljon toisistaan, nopeudessaan ja liikestrategioissaan.

Kokeilimme lopuksi satunnaisilla kokoonpanoilla viime viikolla ryhmissä tekemiämme scoreja. Vaikka scoret olivat selkeitä ja hyvin mietittyjä, antoivat tanssijat omalla liikkeellään kokonaisuuteen vahvan hengen - yksilöinä ja ryhmänä. Pohdiskelin itse yleisesti koreografin panosta teokseen: Miten tasapainoilla oman näkemyksen ja tanssijoista lähtevien impulssien välillä. Orkesterin johtamiseen verrattuna on tietysti vähemmän muuttujia, koska ei ole alkuperäistä teosta, jolle tulisi olla kuuliainen.

Viimeinen score oli tehty neljälle tanssijalle ja heidän tuli asettua riviin ja omenaa syödessä ilmentää kukin yhtä kuolemansyntiä: ahneutta, laiskuutta, kateutta ja himoa. Esitys oli alusta lähtien selkeän teatraalinen ja ennen kaikkea humoristinen. Saatiin lopuksi kunnon omenasotku lattialle ja yleisöllä ainakin oli hauskaa.

-Anne

Valokuvat: Sari Palmgren

Aidatut unelmat- kevään harjoitusjakso alkoi

Kuukauden harjoitusjakson tauko oli tehnyt tehtävänsä myös muillekin kuin minulle - paljon tuttuja, mutta nimet kateissa. Joukkoomme oli tullut myös 3 uutta tanssijaa: 2 Päiviä ja Pihla - lämpimästi tervetuloa. Vierailijana illan aikana kävi myös toinen esityksen musiikintekijöistä viola da gamban soittaja Mikko.

Nimien muistamista ja harjoittelua jatkettiin ja samalla tutustuttiin paremmin toisiimme. Kuulimme mielenkiintoisia yksityiskohtia jokaisesta esim. mistä kotoisin, sinkku vai ei, lempinimi tai -musiikki, millä kulkuneuvoilla oli tullut harjoituksiin, mihin aikaan oli aamulla herännyt ja mitä oli päivän aikana tehnyt.

Jo osittain tuttuja harjoituksia ja niiden variaatioita jatkettiin ja kehiteltiin eteenpäin. Toiseen luottaminen, seuraaminen ja kuunteleminen, koko kehon käyttäminen, piruetit, parin kanssa ja yksilönä, vahvaa ja voimakasta ja monenlaista liikekieltä. 

Uteliaana ja kiinnostuneena, ehkä myös malttamattomana odotan miten kaikki meidän tekemät harjoitukset linkittyvät ja näkyvät lopullisessa teoksessa. Tosi jännittävääkin!

Rakkauslaulujen saattelemana raukeana ja levollisin mielin lähdin kotiin. Lämpöni, lempeni annan.....

-Riikka 

Valokuva: Sari Palmgren