Evianna Lehtipuu valmistelee teatteritieteen pro gradu-työtä Helsingin yliopistoon sosiaalisesta koreografiasta. Minun nimeni on -projekti on mukana Eviannan tutkimuksessa käytännön esimerkkinä sosiaalisesta koreografiasta. Evianna on haastattelee osallistujia ja on mukana työpajoissa tarkkailijana ja aina välillä itse osallitujanakin. Tässä Mustakiven leikkipuiston tiloissa palautepapereiden kimpussa odottamassa osallistujia.
TEOREETTINEN TIETOISKU:
SOSIAALINEN KOREOGRAFIA
Projektin taustalla olevana kokoavana metodina on sosiaalisen koreografian filosofia ja käytännöt. Sosiaalisen koreografian mukaisesti liikettä ajatellaan laaja-alaisena, kaikkialla maailmassa tapahtuvana ja jokaisen ihmisen elämässä läsnä olevana asiana. Sosiaalisen koreografian käsitteessä keskeistä on ajatus taiteen, luovuuden ja sosiaalisten todellisuuksien välisten yhteyksien tutkimisesta ja luomisesta. Siinä tanssijan ja koreografin esteettinen herkkyys, kehollinen tieto ja luova ajattelu tulevat osaksi sosiaalista todellisuutta. Sosiaalinen koreografia voi olla uusien mielekkäiden julkisten paikkojen luomista, tapahtumien organisointia tai yhteiskunnallis-sosiaalisten rakenteiden elävöittämistä koreografisen ja liikkeellisen ajattelun keinoin. Se voi olla myös yleisön sallimista osallistua teoksen tekemiseen tai kanavien luomista tuoda esille ihmisten henkilökohtaista ja yksityistä liikettä. Sosiaalisen koreografian käsitteen kautta tanssi, liike ja koreografia asettuvat osaksi laajempaa keskustelua luovuudesta sosiaalisten todellisuuksien muutosvoimana.
YHTEISÖTANSSI
Minun nimeni on -projektia kutsutaan myös yhteisötaideprojektiksi. "Laajasti ottaen yhteisötanssitoiminnan tarkoituksena on lisätä kaikkien ihmisten mahdollisuutta tanssia. Tanssin saatavuuden lisäämiseksi tarjotaan osallistumismahdollisuuksia ja niihin perustuvia omia kokemuksia. Erilaisuus ja laaja-alaisuus ovat keskeisiä periaatteita, sillä toiminta kattaa kaikki tanssin lajit ja yhteisöt kokonaisuudessaan, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään, kykyyn, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja rotuun katsomatta. Yhteisötanssi on läheisessä yhteydessä ammattimaiseen tanssimaailmaan – esimerkiksi vetäjä on yleensä tanssin ammattilainen – mutta sen tavoitteet ovat osin erilaiset. Voidaan sanoa, että siihen sisältyvät kaikki tanssiin ja tanssimiseen liittyvät elementit painopisteen ollessa prosessissa. Nykyisin tosin järjestetään yhä enemmän yhteisötanssiprojekteja, joihin liittyy myös esitys. Esitys nähdään kuitenkin osaksi prosessia, ei tärkeimpänä päämääränä. Tässä on ero ammattimaiseen tanssitaiteen kenttään, jossa koulutus, luova toiminta ja kiertuetoiminta palvelevat ensisijaisesti esitystä. Yhteisötanssissa pääasiallinen "tuote" on osallistujien prosessi. Prosessia luonnehtii pyrkimys siirtää päätöksentekoa tanssintekijältä osallistujalle. Osallistujien luovaa panosta ja tilanteen hallintaa kehitetään. Yhteisötanssin on myös nähty laajentavan taidesektorin taloutta erilaisten rahoittajien kanssa solmittujen kumppanuuksien kautta, joilla ei tavoitella taloudellista voittoa. Myös käsitys yhteisöstä on yhteisötanssin piirissä laaja. Yhteisö voi olla maantieteellinen (alueellinen), sosiaalinen tai institutionaalinen eli ei vapaaehtoinen, kuten vankila tai sairaala. Ryhmään kuulumisen ja solidaarisuuden tunteet kuuluvat niinikään yhteisön määritelmään. Yhteisökäsitteessä on korostettu myös yksilön oikeutta ilmaista itseään."
LÄHDE: http://www.teak.fi/teak/Teak199/8.html