Kuvaukset Tomin kotona

Olin jo ajatuksissani vastaanottanut tämän päivän tietyllä tasolla. Silti
se tuli, niinkuin ne usein tulee, hieman nopeasti. Aamulla huomasin että
toimintani oli vähän kuin odottaisin vieraita. Sitten olittekin siinä, ja
viimeistään kun Sari, Päivi ja Tuomas saapui kuvauskalustoineen paikalle
huomasin päivän erikoislaatuisuuden. Olen aikaisemmin työskennellyt
television parissa joten tiesin vähän mitä odottaa mutta silti päivän
tehokkus, kaman määrä ja asioiden kuvan eteen muuttaminen hymyilytti.
Mutta olin onnekseni osanut varautua eikä oman kodin tahdin katoaminen
tuntunut pahalta, ja oikeastaan oli hauskaa antautua jonkin muun
vietäväksi näinkin tutussa ilmapiirissä. Pian kodista olikin muodostunut
jonkun asteinen studio jossa sitten touhuiltiin. Aloitin itse joka sopi
hyvin niin ei tarvinnut liikaa asioita pohdiskella. Ja hauskaa oli, ja
tuntui luontevalta saada luoda teosta työryhmän kanssa. Kaikean kaikkiaan
oli hieno päivä, jonka muistan toivonmukaan pitkään. Kiitos vielä
Marjukka, Sanni, Sari, Päivi ja Tuomas.

-Tom

Valokuvat: Sari Palmgren

Kotivideot nähtävillä Kanneltalon Galleriassa 10.-19.12.2015: https://www.facebook.com/events/912554565496028/

Kuvaukset Liinan kotona

Avainsana luottamus.

Miltä tuntuu, kun tanssiteosta tehdään omassa kodissa? Luontevalta, jännittävältä, kivalta, samalta kuin tulisi ystäviä kylään. Viime keväänä MNO projektissa alkaneen kotiteeman työstämisen myötä havahduin siihen, että lähden lähes aina kotoa pois tekemään omia juttuja. Koti toimi minulla enemmän huoltoasemana, jossa huolsin itseäni ja perhettäni. Tajusin, että haluan muuttaa tämän kuvion, haluan tehdä enemmän omia juttuja kotona, ei sen ulkopuolella. Tähän oivallukseen ajatus tanssiteoksen tekemisestä omassa kodissani sopi täydellisesti. Moni on kysynyt, miten uskallan näyttää jotain niin intiimiä kuin oman kotini työryhmälle ja teoksen katsojille. Vastaus on yksinkertainen: koska luotan työryhmän ihmisiin, heidän ajatuksiinsa ja näkemyksiinsä. Koti on yksi osa teosta, minulle suurempi uskallus on ollut omien henkilökohtaisten asioiden kertominen ja tuominen mukaan teokseen. Luottamuksen varassa on ollut helppo heittäytyä, hengittää ja liikkua.

-Liina

Valokuvat: Sari Palmgren

Kotivideot nähtävillä Kanneltalon Galleriassa 10.-19.12.2015: https://www.facebook.com/events/912554565496028/

Kotona-näyttely Kanneltalon galleriassa 10.-19.12.2015

Kodista kotiin, yksin kotona, kotimatkalla, koti kotina. Zodiakin Minun nimeni on –yhteisötaideprojektissa on syksyn 2015 aikana lähestytty koti-aihetta monin keinoin. Nyt työn hedelmät ovat esillä Kanneltalon galleriassa!

Näyttelyssä nähdään valokuvaaja Liisa Söderlundin ohjaaman KOTONA-projektin aikana syntyneitä valokuvakokoelmia ja installaatioita sekä koreografi Sari Palmgrenin ohjaamassa videotyöpajassa toteutettu triptyykkiteos. Äänen teokseen on tehnyt äänisuunnittelija Tuomas Norvio. Erilaiset lähtökohdat ja tekijät muodostavat galleriaan kokonaisuuden, joka avaa tuttua teemaa monille mielenkiintoisille tulkinnoille.

Näyttelyn ajan Kanneltalon aulan kahvilassa on esillä valokuvaaja Uupi Tirrosen valokuvia koreografi Jenni Koistisen elokuisesta Kotimatkalla-esityksestä.

Näyttelyyn on maksuton sisäänpääsy.

TERVETULOA!

Kanneltalon galleria avoinna

Ma-to klo 9-20, pe klo 9-18, la 10-16, su suljettu.

Kotivideo- harjoitukset 23.11.2015

Juuri ennen h-hetkeä. Äänisuunnittelija Tuomas oli mukana. Kävimme läpi käytännön asioita. Miten koreografiat kussakin kodissa olivat edenneet. Millaisia ratkaisuja ongelmakohtiin oli löytynyt. Ketkä pääsevät paikalle. Aikataulujen varmistusta. Salissa oli kylmä kuten ulkonakin. Palelin. Katsoimme läpi kaikkien vaatteet kuvauspäiviin. Marjukka tsekkaa vielä jos kotoa löytyy toiset sortsit ;) .

Puhuttiin avajaisista ja sovittiin palaute keskustelulle aika. Olisin ollut valmis lähtemään kotiin lämmittelemään villaviltin alle mutta meillä olikin vielä aikaa olla varvashippaa ja käydä läpi villi tanssi juttuja liikkuen ja seinäkohtausta. Tuli kuuma. Tanssi on niin kivaa. Lähdin hyvällä energialla ilman palelua.

-Satu

KOTONA-valokuvausprojekti 18.11.2015

Viimeisen työpaja kokoontumisen aloitimme kahvin juonnilla, kuten tapanamme on ollut, mutta pian menimme itse asiaan. Kohta kuului iloista, porisevaa puheensorinaa. Rekvisiitta-ryhmä oli järjestänyt ison kasan eri kokoisia kehyksiä, joista valitsimme sopivia. Ja niinpä me kehystimme valokuviamme. Autoimme toinen toisiamme ja annoimme toisillemme tarvittaessa eri näkökulmaakin. Kuvista ja kehyksistä alkoi muodostua teoksia, jotka saivat nyt nimetkin. Ripustussuunnitelmakin valmistui joutuisasti. Lisäksi suunnittelimme ripustuspäivää ja avajaisia. Pohdimme asetteillepanoa ja mietimme mitä rekvisiittaa galleria-tilaan tulee. Kaikki tuntuu olevan hyvällä mallilla. 

Vieraana kävi Minun nimeni on-projektin taiteellinen vastaava Jenni, joka oli innoissaan hänkin tästä projektista, jossa on myös näyttelyn lisäksi tanssi- ja videoesitys. KOTONA-projektista taitaa tulla onnistunut!

-Tanja

Valokuvat: Tanja Talaskivi-Munther

KOTONA-valokuvausprojekti 11.11.2015

Projekti on edennyt mielenkiintoiseen vaiheeseen, jossa osallistujien teokset alkavat löytää lopullista muotoaan. Tämänviikkoisen tapaamisemme yhteydessä meillä oli mahdollisuus esitellä omia teoksiamme muille osallistujille ja saada palautetta. Rakentavien keskustelujen kautta monien teosten idea kirkastui, ja suuri osa teoksista onkin ainoastaan loppusilausta vailla. Teosten esittelyn lisäksi kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja näyttelyn rekvisiittaan liittyen. Tapaamisen lopuksi löimme visuaaliseen ilmeeseen liittyvät suunnitelmat lukkoon sisustusarkkitehdin avustuksella. Luvassa on varmasti hieno näyttely!

-Jukka

Valokuva: Tanja Talaskivi-Munther

KOTONA-valokuvausprojekti 4.11.2015

Tällä kertaa jatkoimme näyttelyn suunnittelua: ihastelimme tuntemattomien ihmisten lahjoittamia valokuvakehyksiä, joita aiomme käyttää näyttelyssä (kiitos teille kaikille!) ja analysoimme, miten saisimme niistä orgaanisen ja tasapainoisen asetelman seinälle. Pohdimme myös, mitkä kehykset sopisivat parhaiten kunkin henkilön tuottamiin valokuviin.

Liisa piti meille myös pienen luennon aihesta "Mikä valokuva on? Mitä valokuvaus on?", jonka aikana hän esitteli myös muutaman tunnetun valokuvaajan töitä kuten Cindy Shermanin, Ben Kailan ja Robert Capan otoksia. 

Toivottavasti jokainen kurssilainen löysi inspiraatiota työn viimeistelyä varten!

-Bea

Valokuva: Liisa Söderlund

Kotivideokurssin Kotitreenit 30.10.2015

Kuvasimme ensimmäistä kertaa materiaalia oman ryhmäni kotitreeneissä. Samaan aikaan kun olimme kodissa, oli se vain yhdelle meistä oikeasti koti – itse vieraana toisen kodissa huomasin, että toisen koti tuntui omassa kodissa olon vastakohdalta: julkinen tila on myös minun tilaa, mutta toisen koti on nimenomaan hänen yksityinen tilansa. Siksi tunsin itseni voimakkaasti vieraaksi, vaikka olimme nimenomaan tulleet tekemään kotiprojektia. Se kertoo tietysti kodin intiimistä luonteesta ja oikeastaan käsittelemme sitä oman videomme teemassakin.

 Raivasimme tilaa olohuoneeseen, kokeilimme erilaisia versioita koreografiaan ja Sari kuvasi miettien jo leikkauksen tuomia mahdollisuuksia.

- Sanni      

Valokuvat: Sari Palmgren

Videokurssilaisten kokeiluja kasvottomuudesta

Kotivideo harjoitukset ma 26.10.2015

Kotivideotanssi, videokotitanssi, tanssivideokoti, tanssi, koti, video… huomaan useasti kertoessani ystävilleni kurssistamme miettiväni noiden sanojen järjestystä, miten ne oikein järjestyy?

Syksy on jo pitkällä, ruska myös, kurssilaisen nimet alan jo muistamaan, kiitos mainion nimimuistileikin jota olemme pariinkin otteeseen leikkineet. Olemme ”ryhmäytyneet” kolmeksi ja ensimmäiset kotitreenit kaikilla on jo takana, mutta vielä pitää harjoitella, kehitellä liikekieltä, laittaa kuvakäsikirjoitukseen teoksen kulku kuvin ja sanoin. Yksi ryhmä on jo saanut videolle raakaversion, jonka katsoimme yhdessä ja kävimme läpi analysoiden, seuraavalla kotitreenillä muidenkin pitäisi päästä samaan ja uskon, että Sarin määrätietoisella ohjauksella pääsemmekin. Marraskuun lopulla kaikki pitäisi olla valmista lopullisiin kuvauksiin.

Syysfiiliksin Tuula

Valokuvat Sari Palmgren