-->
 |
| Kuva: Tuomas Linna |
Viikon 44 alussa aikuiset ja seniorit tutkivat
Itä-Helsingin kaupunkimaisemaa ulkona liikkumalla Jaakko Simolan ohjaamassa työpajassa. Tässä Jaakon terveisiä työpajasta:
Ensimmäisenä tehtävänä
lähdimme kävelemään yhdessä ilman sanoja ja etsimme kollektiivisesti reittiä,
jonne Vuosaaren tiet, kadut ja polut johdattivat. Ryhmän tukemana saimme
vapauttaa itsemme ihmettelemään myös kulkureittien sivuissa olevia kohtia,
joissa kaupunkilaiset eivät yleensä kulje tai pysähdy. Tehtävässä sai palata
turvallisesti lapsille tyypilliseen paikkojen tutkimiseen koko kehon ja kaikkien
aistien kanssa. Tunnustelimme miten voi tanssia kiveysten, portaiden,
kaiteiden, seinäpintojen, istutusten, valon, varjojen ja pimeyden sekä meren
tai tuulen kanssa.
Jatkoimme kävelyä kaduilla ja keskustelimme,
millainen paikka Vuosaari on ja mitä osallistujien muistoja siihen liittyy.
Opin paljon uutta ja kuljin uusia reittejä. Kaupunginosa on monille hyvin rakas.
Vuosaari-kokemuksia ovat avarat merinäköalat, tuuli, raikas ilma, männyt,
rannalla liikkuminen ja oleskelu, tutut kivet, muutos, hiekka, kadonnut
kahvipaahtimon tuoksu, uusi arkkitehtuuri, ”kulkeminen arkkitehtuurin
havainnekuvassa”, lasitetut parvekkeet, vanhat huvilat, veneet, sotahistoria, Uutelan
kanava ja maamerkkinä Suomen korkein asuintalo Cirrus. Erilaisia kulkijoita eri
suunnista on ollut aina vuosituhansien kuluessa.
Lopuksi teimme pienen tanssikokeilun ryhmän
valitsemassa paikassa. Tanssimme eri päivinä leikkipaikalla, kanavan suulla ja
tien alikulussa. Leikimme toistamalla omaa reittiä, pysähtymällä hetkeksi
jonkin maiseman elementin ääreen ja tuomalla mukaan jonkin liikkeen
aikaisemmilta tapaamiskerroilta sekä reagoimalla toisten tekoihin. Tärkeintä ei
ollut niinkään se mitä teki vaan se, mitä huomioita ja uusia tilallisia
kokemuksia syntyi keskittyneen tekemisen seurauksena. Pienet asiat saivat tilaa
koko ulkona olemisen aikana. Esimerkiksi varisten rääkäisyt, lehtien kahina tai
seinän minimalistinen koristeritilä herättivät huomion sanattomasti liikkuessa.
Olin etuoikeutettu ryhmien vieraileva vetäjä.
Osallistujat olivat yllättävän rohkeita ja innostavia. Tapaamisessa toteutui
hetkessä eläminen kaupunkimaiseman tanssipartnerina. Ryhmät tavallaan opastivat
minulle, millaisessa kaupungissa asun. Vuosaari merkitsee minulle nyt jotain
muuta kuin aikaisemmin. Lopuksi olikin hyvä kahvitella ja rupatella lämpimässä
uusien tuttavien kanssa.
 |
| Kuva: Tuomas Linna |
 |
| Kuva: Tuomas Linna |
 |
| Kuva: Tuomas Linna |
 |
| Kuva: Tuomas Linna |
