Nykytanssin liikekieli ja keski-ikäinen kehoni ovat alkaneet
löytää toisensa. Pyöriminen on alkanut luonnistua ja lattialla kieriminen tuo mukavia
muistoja lapsuuden leikeistä. On kiinnostavaa kohdata toiset ihmiset pelkällä
kehon kielellä ilman sanoja. Tällä kerralla teimme kontaktiharjoitusta, jossa
painauduimme parin kanssa toistemme kehoja vasten, milloin selkä selkää vasten,
milloin lantio tai pää.
Teimme myös harjoitusta, jossa piti liikkua tilan poikki ja
mukauttaa liikettä toisten liikkeisiin. On tärkeää havainnoida, mitä muut
tekevät, jotta syntyy yhteinen liike. Olemmehan tekemässä yhteisötanssiteosta.
Tunsi olevansa osa ryhmää ja toisaalta oli tarkoitus tehdä myös jotain yllättävää
liikettä. Joutui miettimään, kuinka paljon uskaltaa olla erilainen kuin muut.
Uskallanko minä olla se, joka rikkoo harmonian. Saanko näkyä ja viedä liikettä
uuteen suuntaan?
Lopuksi syvennyimme Kotimatkalla-teoksen liikekieleen.
Jokainen loi liikettä kuvaamaan oman kodin huoneita. Piti löytää erilaisia
liikkeitä: korkeaa ja matalaa, hidasta ja nopeaa. On jännittävää miettiä,
millainen liikekieli kuvaa parhaiten omaa olohuonettani, keittiötäni ja
makuuhuonettani. Tällaisen pohdinnan kautta kehoni kertoo kodistani, ei tarvita
sanoja.
Tässä produktiossa ajatellaan myös, että oma kehoni on
kotini, siis varsinainen kerrostalokotini ei ole ainoa kotini. Mietin,
millaisin liikkein päivittäin ilmaisen tätä kehokotiani. Onko se kangistunutta
hidasta liikettä vai vielä notkeasti kohti uutta kurottuvaa? Haluan olla
hyvinvoiva asumus, jossa viihdyn ja liikun vapaasti.
-Leena Limnell
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti