Kaksi lasta. Useita aikuisia. Ulkona ei puhetta. Kolme lankaa. Miten ympäristö kutsuu liikkumaan? Miten kanssa matkustajat? Miten oma sisin? Mitä tanssi on? Tanssinko? Esiinnynkö?
Ulkona on pimeää, raikasta ja likaista. Katulamppu loistaa. Huomaan yksityiskohdat mutta unohdan kokonaisuuden ja paikan tajun. Joku juoksee. Toinen kolistelee. Kolmas viheltää. Koirat haukkuvat meille. Myös meille. Ryhmässä on voimaa. Yksin en kehtaisi. Vaikka se on outoa. Miksi en. Kaikki on niin tarkkaan määritelty. Sekin, miten pitää kävellä kadulla.
-Satu
|
Valokuva: Jukka Tarvainen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti