Pinnat
jalkojen alla
Tiistai
Kanneltalon
auditorion lattia on nihkeä. Työryhmä kiskoo kesän odotuksen jälkeen mustia
lenkkareita ja tennareita jaloistaan viilentääkseen varpaitaan. Ulkona on
vihdoin kesä, piirin keskelle aseteltuja päivän olotilaa kuvaavia kuvia
etsiskellessä hikiset sukat jättävät eri kokoisia ja muotoisia polkuja mattoon.
Askelten ääni uppoaa akustiikkalevyihin, jalkaparit kävelevät hiljaa takaisin
paikoilleen, istahtavat alas ja ristiin. Ilmastointi viilentää sukkia, pian
yksi solmii kengät takaisin jalkoihinsa pitämättä kiirettä tai ääntä.
Torstai
Juoksemme
tampaten Kannelmäen Sitratorin kivetystä. Ketjuhippaa; jotkut kiemurtelevat
kädet toisissaan kiinni. Yksi kaatuu, housut, kasvot ja silmälasit ottavat
osumaa harmaaseen laattaan. Vauhdikasta. Kävelevien ja muutoin etenevien
ihmisten poluista voisi tehdä toistuvia kuvioita maahan. Loputon kaarto
kulma-Alepaan tai junaan jatkuu tasaisena ihmisvirtana. Torilla tennispallot
pomppivat kauas pudottajaansa karkuun portaita pitkin. Laatat ovat kylmiä
vasten reittä, kun istahdan kukkapenkin reunaan katsomaan.
Viheraukion
kasvusto on puolestaan noussut viime näkemästä. Täytyy talloa ja tarpoa
päästäkseen edemmäs. On ihme, että mittaiseni horsmikon ja heinikon lomaan on
jäänyt useita aukioita: niissä on hyvä olla. Polkujen littaantuneet heinät
muodostavat jaloille maton. Maa joustaa jalkojen alla, multa on kesäsateiden
jäljiltä kimmoisaa ja tiivistä. Kun laskeutuessani maahan levitän heinäaukiolle
koko pituuteni, vieressä kiirehtii muurahainen.
Lauantai
Kenkien
riisuminen pehmeällä nurmella on varsin vapauttavaa. Korret jäävät varpaiden
väliin ja tummanvihreäksi liaksi jalkapohjiin. Korkealle ylle kurottuvat puut
ovat tiputtaneet risuja maahan, jalkapohjat totuttelevat väistämään niistä
suurimpia. Pikkukivet uppoavat mattoon juostessa niiden yli: nurmi pehmentää
tärähdykset ja pienet kovat sattumat, jalat säilyvät ehjinä tallomisesta. Ruoho
painautuu hiljattain matalammaksi kulkemillamme radoilla. Jos niillä kulkisi kauan,
jäljelle jäävät polut muistuttaisivat olympiarenkaita.
-Juuli
 |
| Valokuvat: Sari Palmgren |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti